Hilja Valtonen, Vaimoke
Kirjan sankaritar Kirsti Leivonen on koulussa viidennellä luokalla vaikka hän on jo 20-vuotias. Hän lopettaa viimein koulunsa tuntien itsensä toivottomaksi tapaukseksi. Koulun lopettamisen seurauksena lukkariperheen nuorimmainen naitetaan järkiliittoon. Nimellisestä avioliitostaan hän päättää tehdä miehelleen mahdollisimman ohdakkeisen olemalla "vaimoke", joka mm. karkaa häämatkalta ja järjestää noloja tilanteita miehen ystävien vieraillessa. Komea ja huomattavasti vanhempi sulhanen agronomi Esko Latva on riijustellut aiemmin Kirstin kaikkien siskojen kanssa peräkkäin, ja erään totuuden paljastuttua Kirsti saa myös siskonsa mukaan juoneensa järjestää Eskolle mahdollisimman hankala vaimo. Kirsti on nokkela ja sanavalmis nuori nainen, kirja vastustaakin naisille aikanaan annettua käyttäytymismallia, että naisen täytyy olla hiljaa ja käyttäytyä hyvin.
Kirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1933. Kieli on sen mukaista, sanamuodot ovat vanhahtavia. Esimerkiksi: "Tanssita minua, senkin tolvana, ettei tuo äijä kiduta minua hengiltä." tai "Vanhat ihmiset ovat vallan hoopoja."
En ole lukenut Hilja Valtosen kirjoja aiemmin, joten minulla ei ollut juuri odotuksia kirjalle. Kirja oli mukaansatempaava, ja luin sen yhdessä illassa. Nykylukijana pidän kirjaa viihdyttävänä ja hauskana. Omassa tyylilajissaan todella hyvä kirja, ja niin hienosti kirjoitettu. Kirja on myös mukava kurkkaus menneistyyteen ja suomen kielen muuttumiseen.
Kirjasta on tehty Valentin Vaalan ohjaama elokuva Vaimoke, jossa pääosissa ovat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Onko tuttu kirjana tai elokuvana? :)
Kuulostaa hauskalle :) Tuo ois oikeestaan kiva lukea, vaikken olekaan siis kirja ihminen, kuten viimeksi mainitsin..Mutta ehkä tuollaiset kotimaiset kirjat onkin mun juttu, sillä pidän kotimaisista elokuvistakin paljon. Paljonko tässä kirjassa oli sivuja? :)
VastaaPoista271 sivua. Ei ole pitkä. Suosittelen vaikka joululukemisiksi. Tämä voisi olla sinun makuun kun on niin hauska, ja kotimainen. :)
VastaaPoistaEnsimmäiset sivut meni totutellessa tyyliin, mutta sen jälkeen sujui nopeasti.
Hauskan kuuloinen kirja! Kotimaisia tulee luettua vähemmän, pitääpä lainata. Isälle ostin juuri joulupakettiin Nättijussi kirjan, pitänee lukea myös itse. -t
VastaaPoistaNättijussi ois ollut hyvä lahja minunkin isälle. Kerro jos luet että millainen oli. :)
VastaaPoistaOlen nähnyt joskus tuon elokuvan ja kuulen korvissani kun Ansa Ikonen laulaa "vaimoke" ..:-D tuo voisi olla mukavan helppolukuista joululuettavaa. Itse lainasin nyt sen Da Vinci-koodin, jos saisi vihdoin luettua. Ja kesken on Punaisten lyhtyjen kaksoset - vanhat ilotytöt muistelevat ;-)
VastaaPoista